Oli vaihe, jolloin kaikki näytti loksahtavan paikoilleen.
Brändi kasvoi. Liikuimme paljon. Matkustimme enemmän kuin suunnittelimme. Teimme nopeita päätöksiä. Ja jonkin aikaa se toimi.
The Indian Face syntyi vuonna 2007 siitä, mistä pidimme: liikkumisesta, ulos lähtemisestä, maiseman vaihtamisesta; työskentelystä juuri sen verran, että pääsimme taas lähtemään. Rakenne ei ollut kovin tiukka, eikä kokouksia tai suuria pitkän tähtäimen suunnitelmia ollut liikaa. Oli vain vaisto.
Ja vaisto, kun se osuu oikeaan, on vaarallinen. Sillä se saa sinut uskomaan, että se osuu aina oikeaan.
Romantiikka toimii… kunnes se lakkaa toimimasta
Tuona aikana sekoitimme vapauden sekasortoon. Päätösten tekeminen lennosta vaikutti ketteryydeltä. Suunnittelemattomuus vaikutti spontaanisuudelta. Jatkuva matkustaminen vaikutti johdonmukaiselta sen kanssa, mitä edustimme.
Mutta oli jotain, mitä emme nähneet: liiketoiminta tarvitsi vakautta.
Kokoelmia ei aina suunniteltu pitkällä tähtäimellä. Varastoja ei aina laskettu rauhassa. Päätökset eivät aina olleet linjassa keskenään. Ja vähitellen se alkoi näkyä.
Se ei ollut dramaattinen isku. Se oli jotain epämukavampaa: epäsäännöllisiä myyntejä, katteita, jotka eivät täsmänneet, keskusteluja, jotka eivät enää olleet niin kevyitä.
Keskustelu
Se ei ollut eeppinen kokous. Se oli lyhyt keskustelu. Epämukava.
”Jos haluamme jatkaa näin, meidän täytyy alkaa hoitaa asioita paremmin.”
Ja hän oli oikeassa. Sillä olimme vaarantamassa juuri sitä, mitä halusimme suojella.
Vapaus ilman rakennetta on hauras. Intohimo ilman kuria ehtyy. Ja brändi ei pysy pystyssä pelkällä aikomuksella.
Sinä päivänä ymmärsimme jotain tärkeää: elää täysillä ei ole ristiriidassa hyvän hallinnan kanssa, mutta se vaatii kypsyyttä.

Muutos
Emme lopettaneet matkustamista. Emme lopettaneet liikkumista. Emme lopettaneet urheilua.
Mutta aloitimme suunnittelun. Aloitimme kieltäytymisen. Aloitimme vähentämisen. Aloitimme enemmän ajattelemisen. Aloitimme mittaamisen ennen päätöksiä.
Siirryimme reagoimisesta valintaan. Ja se muutti kaiken. Ei vain liiketoiminnan. Myös suunnittelun tavan.
Valita paremmin
Ajan myötä opimme, että kasvu ei ole enemmän tekemistä. Se on parempaa tekemistä. Että monien asioiden julkaiseminen ei tarkoita vahvempaa identiteettiä. Että kaikkien miellyttäminen laimentaa sitä, mikä tekee sinusta erilaisen.
Aloimme poistaa hälyä: vähemmän vaihtoehtoja, enemmän harkintaa; vähemmän hetken mielijohteita, enemmän johdonmukaisuutta.
Ja juuri se on pitänyt meidät täällä vuodesta 2007 lähtien, kannatellen brändiä samalla perusajatuksella: elää merkityksellisesti, mutta rakentaa järkevästi.
Mitä jää jäljelle
Se vaihe ei ollut virhe. Se oli tarpeellinen.
Se antoi meille ymmärryksen, että vapaus, jota halusimme edustaa, voi kestää vain, jos sen takana on rakenne. Tänään suunnittelemme eri tavalla: emme kiireestä, emme muotivirrasta, emme hurmoksesta; vaan johdonmukaisuudesta.
Ja jos jokin tekemisessämme on merkityksellistä, se syntyy todennäköisesti siitä epämukavasta keskustelusta.
