Tiesitkö, että surffaus on tänä vuonna ensimmäistä kertaa historiassa olympialaji? Tiedätkö, miten tämä mestaruuskilpailu järjestetään olympialaisissa? Tiedätkö, mistä karsitut urheilijat tulevat? Tunnetko surffauksen historian, tunnetko aaltojen nimet?
Jos et tiedä näitä asioita, jatka lukemista! Kerromme sinulle…
Niille, jotka eivät vielä tiedä, aaltojen ratsastamisen trendi laudalla sai alkunsa vanhoilta havaijilaisilta ja tahitilaisilta polynesialaisilta asukkailta. Surffaus alkoi saada suosiota Duke Kahanamokun johdolla, havaijilaisuimarin, joka saavutti ensimmäisen sijan kolmesti olympialaisissa, Tukholmassa, Antwerpenissä ja Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa.
Kahanamoku on ollut surfauksen "nykyaikaisen" kasvoista edustavin, ja itse asiassa hän on saanut roolin modernin surffauksen isänä ollen yksi ensimmäisistä surffauksen olympialaisten sisällyttämisen edistäjistä.
Surffauksen eri kategoriat vaihtelevat käytetyn laudan tyypin ja koon mukaan. Longboard, esimerkiksi, on 2,7 metriä pitkä ja melko kelluva. Shortboard sen sijaan syntyi vuonna 1970, on 1,8 metriä pitkä ja siinä on kärki, joka suosii käännöksiä ja nopeutta liikkeissä. Shortboard on laji, jota kilpaillaan Tokion olympialaisissa.
Olympialaiset ovat alkaneet vuoden viiveellä, mutta ne ovat alkaneet vahvempina kuin koskaan, koska tänä vuonna olympialajeiksi on otettu skeittaus, kiipeily ja surffaus.
Surffauksen sisällyttäminen olympiakenttään hyväksyttiin jo vuonna 2016 Kansainvälisen olympiakomitean toimesta.
Aaltojen, lautojen ja neopreenin ystäville (myös meille) se, että laji on lisätty olympialajiksi, on merkinnyt käännekohtaa surffauksen maailmassa. Harrastajamäärä kasvaa, mikä liikuttaa teollisuutta, urheilijoiden ammattimaisuutta korostetaan enemmän ja surffaajille tarjotaan enemmän mahdollisuuksia, jotka aiemmin oli varattu vain olympiaurheilijoille.
Surffaus teki debyyttinsä olympialaisissa viime vuoden 25. heinäkuuta, ja ensimmäiset naisten ja miesten kierrokset käytiin koko yön (Espanjan aikaa). Mestaruuskilpailu kestää neljä päivää, ja päättyy 28. heinäkuuta.
Tapahtuma järjestettiin Tsurigasaki-rannalla, joka sijaitsee Ichinomiyan kaupungissa Tyynenmeren rannikolla, joka kuuluu Kiinaan. Vaikka tämän rannan aallot eivät ole lainkaan näyttäviä, tällä viikolla Japanin rannikolla on syntynyt taifuuni, mikä on mahdollistanut noin metrin korkuiset aallot kilpailujen aikana. Silti tällaiset aallot täysin tyynessä valtameressä eivät ole surffaajille tuttu näky, joten heidän taitojensa osoittaminen laudalla riippuu tekijöistä kuten tuulesta, vuoroveden voimasta tai aaltosarjasta, johon kukin surffaaja joutuu. Surffaus on laji, johon luonnon muuttuvat ja arvaamattomat olosuhteet vaikuttavat voimakkaasti. Teknologian käyttö suurempien aaltojen luomiseksi harkittiin jopa, mutta olympiakomitea päätti, että kilpailun tulisi käydä luonnollisessa ympäristössä.
Kilpailulla on rakenne, jossa aloitetaan alkukierroksella ja pääkierroksella, jotka käydään rinnakkain ja johtavat viimeiseen kierrokseen, jossa taistellaan olympiamitaleista.
Alkukierroksilla kilpailee sarjoissa neljästä viiteen surffaajaa, ja pääkierrokset koostuvat kahdesta urheilijasta, joista voittaja etenee seuraavalle kierrokselle ja häviäjä putoaa.
Ensimmäinen kierros kestää 30 minuuttia, joiden aikana jokainen surffaaja voi ottaa enintään kaksikymmentäviisi aaltoa. Kaikista otetuista lasketaan kaksi parasta pistettä. Pisteet jokaisesta aallosta määrää tuomaristo, johon kuuluu 5 tuomaria, jotka arvioivat ja määrittävät, mikä on hyvää surffausta.
Pisteytyksessä otetaan huomioon muun muassa aallon vaikeustaso, innovaatio, nopeus, tyyli, dynaamisuus... Siksi urheilijat yleensä haluavat vähentää otettujen aaltojen määrää korostaakseen ja keskittyäkseen täysin niihin aaltoihin, jotka he ottavat, vaikka niitä olisi vähemmän.
Kun aalto on murtumassa, sen korkeimmalle kohdalle muodostuu harjanne. Siihen surffarit menevät aloittaakseen valitsemansa aallon ratsastamisen. Tätä kutsutaan nimellä “Outbreak” ja The Indian Facen aurinkolasimme on nimetty tämän kohdan mukaan kunnianosoituksena sille hetkelle, niille hermoille ennen aallon ottamista ja sille hetkelle, kun nouset harjanteelle ja näet valtavan meren jalkojesi alla. Lasimme ovat kunnianosoitus Outbreakille.
Tässä ensimmäisessä olympialaisten painoksessa, jossa surffaus on olympialaji, maita edustavat urheilijat, jotka ovat päässeet karsinnoista läpi, ovat erityisen motivoituneita jättämään jälkensä ja tekemään olympiahistoriaa.
Maat kuten Yhdysvallat ovat merkittävästi liittyneet surffauksen alkuvaiheisiin. Myös Australia on siinä vahva, sillä siellä on erittäin päteviä urheilijoita, jotka ovat hallinneet eliittiä vuosia. Brasilia on myös alkanut erottua tässä lajissa ja tehnyt surffauksesta toiseksi suosituimman urheilulajin jalkapallon jälkeen.
Mainitsemistamme maista merkittävimmät urheilijat ovat vuosikymmenien ajan olleet World Surf League (WSL) -mestaruuskilpailujen palkintopallilla. Heihin kuuluvat suurelle yleisölle tutut nimet, kuten John John Florence ja Kelly Slater (USA); Mick Fanning ja Joel Parkinson (Australia); sekä Gabriel Medina ja Adriano De Souza (Brasilia).
Naisten sarjassa eniten erottuneet urheilijat ovat pääosin olleet Australiasta ja Yhdysvalloista. Erityisesti maailmanmestareina ovat loistaneet nimet kuten Stephanie Gilmore ja Tyler Wright (Australia) sekä Carissa Moore (Yhdysvallat).
Viimeinen karsintavaihe olympialaisiin pidettiin El Salvadorissa viime kesäkuussa, ja se oli ratkaiseva urheilijoille siinä mielessä, että he näkivät, voisivatko he taistella olympiamitalista vai eivät. 39 40 olympiasurffarista vahvistettiin siellä virallisesti surffauksen olympiadebyyttiä varten. Tokioon matkustaneet surffarit tulevat 17 eri maasta, mikä osoittaa, että laji on kasvanut merkittävästi viime vuosina.
Toivomme, että tämä artikkeli on ollut sinulle hyödyllinen ja että tunnet nyt syvällisemmin, mitä tarkoittaa se, että surffaus on tullut olympialajiksi. The Indian Face kunnioittaa surffausta, aaltoja, tätä luontoon niin vahvasti sidoksissa olevaa urheilulajia ja kaikkia urheilijoita, jotka nyt antavat parastaan saadakseen täydellisen aallon ja viedäkseen kullan kotiin.
